MyDogDNA-rotutietoa: Pyreneittenpaimenkoirat osa 2., ominaisuudet

Turkin tyyppi

Partaisuus eli furnishings – määrittelee pyrtsin karvamuunnoksen​

Partaisuuden geenitesti on pyreneittenpaimenkoirilla kiinnostavin turkin tyyppiin vaikuttava geenitesti. Pitkäkarvaisen ja lyhytkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran erottaa toisistaan rakenteellisten erojen lisäksi kirsun karvoitus. Tätä ohjaa partaisuus-lokus. Partaisuuden suhteen homotsygooteilla koirilla kirsun karvoitus on pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran tyypillinen kirsun karvoitus. Geneettisesti parrattomat koirat taas ovat kirsun karvoitukseltaan täysin lyhytkarvaisia. Partaisuuden suhteen heterotsygootteja koiria voi joskus olla hankala erottaa ulkonäöllisesti sekä homotsygooteista parrattomista koirista että homotsygooteista parrallisista koirista. Geenitestauksen avulla tulevien pentujen parrallisuutta voidaan arvioida etukäteen. Partaisuuden geenitesti on merkkigeenitesti eli testaa kahden parrallisuuteen yhdistetyn merkkialleelin esiintymistä.

Homotsygootti parrallinen

Heterotsygootti parrallinen

Homotsygootti parraton

Kiharakarvaisuus

Geenitestauksella rodusta on löytynyt harvinaisena kiharakarvaisuutta aiheuttavaa geenimuotoa. On mahdollista, että tämä geenimuoto aiheuttaisi rodussa turkin laineikkuuden lisääntymistä.

Turkin pituus – kaikki pyrtsit ovat geneettisesti pitkäkarvaisia​

Kaikki tähän mennessä testatut pitkä- ja lyhytkarvaiset pyreneittenpaimenkoirat ovat olleet geneettisesti pitkäkarvaisia. Hyvin lyhyttä turkkia aiheuttava dominantti L-alleeli aiheuttaa esimerkiksi labradorinnoutajan ja lyhytkarvaisen bordercollien lyhyen, pistäväkarvaisen turkkityypin. Pyreneittenpaimenkoirien vaihtelevan turkin pituuden aiheuttaa täten jokin vielä tunnistamaton geneettinen tekijä.

Koko

Rodussa esiintyy runsaasti kokovaihtelua ja erilaisia kokoon vaikuttavia geenimuotoja

Koirarotujen välistä kokovaihtelua selittäviä geneettisiä tekijöitä on tunnistettu runsaasti, sen sijaan näiden tekijöiden vaikutusta rodun sisäiseen kokovaihteluun ei ole vielä tutkittu. Tulevaisuudessa esimerkiksi pentujen kokoa voi olla mahdollista ennustaa geenitestin avulla. Pyreneittenpaimenkoirien rodun sisäinen kokovaihtelu on suurta (jopa n. 35cm-55cm) ja rodussa esiintyy useita kokoon vaikuttavia geneettisiä tekijöitä.

MyDogDNA–tietokantaan on vastikään lisätty ominaisuus, jossa oman koiransa kokotiedot voi lisätä tietokantaan. Tällöin koira ilmestyy rodun sisäistä kokovaihtelua ilmentävälle kuvaajalle ja eri genotyyppien tyypillisiä kokoja kuvaavaan taulukkoon. 

Kokokuvaaja

Kuvaaja antaa mielenkiintoista tietoa rodun (tai testattujen koirien) keskimääräisestä koosta. Esimerkiksi pyreneittenpaimenkoiralla rotumääritelmässä ilmoitetaan tarkasti rajat korkeudelle, mutta painorajoja ei ole. Kokokuvaajasta on helppo tarkastella muiden rodun edustajien painoja. Tämä tieto saattaa olla mielenkiintoista esimerkiksi koiran painonhallinnan kanssa kamppaileville omistajille. Pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran kokokuvaajasta puolestaan havaitaan, että suurin osa kokonsa ilmoittaneista koirista on kooltaan rotumääritelmän alamitoissa. Lyhytkarvaisissa pyreneittenpaimenkoirissa taas testatut uroskoirat ovat keskimäärin hyvinkin kookkaita.

Kokokuvaajalta voi myös tarkastella samoja geenimuotoja omaavien koirien kokovaihtelua. Viemällä kursorin koiraa kuvaajalla kuvaavan pisteen kohdalle, myös muut saman genotyypin omaavat koirat saavat korostuksen kuvaajalla. Näin voidaan tarkastella, kuinka suurta kokovaihtelu on kunkin genotyypin koirilla.

Pitkäkarvaisten pyreneittenpaimenkoirien kokokuvaaja. Kuvaajasta voidaan esimerkiksi havaita, että narttukoirat, joille omistaja on lisännyt kokotiedot tietokantaan, asettuvat rotumääritelmän koon alarajoille. Koiria on kuvaajassa kuitenkin vielä kohtalaisen vähän.

Kokotaulukko

Kokotaulukon alussa kerrotaan kaikkien testattujen rodun koirien keskimääräinen koko. Tutkittujen koirien genotyypit listautuvat taulukkoon niin, että suurimman koon aiheuttavat genotyypit ovat ylimpänä, pienimmät alimpana. Pelkistetysti, valkoiset laatikot ovat sudella esiintyviä genotyyppejä ja sinisellä pohjalla olevat laatikot suden koosta pienempiä genotyyppejä. Jos laatikko on sininen, koira on homotsygoottinen pienentävän alleelin suhteen. Jos se laatikko on puoliksi sininen, puoliksi valkoinen, koira on heterotsygoottinen pienentävän alleelin suhteen. Taulukossa esitetään myös saman genotyypin koirien määrä taulukossa. Genotyypin koon keskiarvo on tietysti sitä tarkempi, mitä enemmän tämän genotyypin koiria on varustettu kokotiedoilla.

Pyreneittenpaimenkoirilla esiintyvistä kokoon vaikuttavista geneettisistä tekijöistä HMGA2:n kokoa pienentävä vaikutus on voimakkain. IGF1, GHR1 ja STC2 puolestaan ovat heikkoja kokomarkkereita ja niiden kokoa pienentävä vaikutus ilmenee lähinnä yhteisvaikutuksena muiden kokoa pienentävien markkereiden kanssa. Kokokuvaajasta havaitaan, että useat erilaiset yhdistelmät kokoa vaikuttavista tekijöistä voivat johtaa samaan kokoon. Testattuihin koiriin on tähän mennessä osunut kooltaan varsin samanlaisia yksilöitä, jolloin genotyypit eivät erotu toisistaan kovin selkeästi. Genotyyppien keskimääräisen koon arvio tarkentuu sitä mukaa, mitä enemmän saman genotyypin koiria on testattu. Jo tällä hetkellä voidaan kuitenkin havaita, että esimerkiksi testatuista pitkäkarvaisista pyreneittenpaimenkoirista pienimmät koirat kantavat perimässään testatuista koirista eniten kokoa pienentäviä geenimuotoja.

Pitkäkarvaisten pyreneittenpaimenkoirien kokotaulukko. Genotyyppien kokovaikutukset ilmenevät selkeämmin, kun testattuja koirilla samalla genotyypillä on useampia ja kun kokovaihtelu testatuissa koirissa on suurempaa. Jo nyt voidaan kuitenkin alustavasti verrata esimerkiksi kahta kuvassa korostettua genotyyppiä, joilla testattuja koiria on jo muutama ja jotka johtavat erilaiseen aikuiskokoon.​

Rakenteelliset ominaisuudet

Luonnontöpöhäntäisyys (T-box -mutaatio) – pyrtsien lyhythäntäisyyden taustalla​

Testipaneeliin kuuluvista rakenteellisista ominaisuuksista T-box -mutaatio on pyreneittenpaimenkoirille ehdottomasti tärkein. T-box -mutaation aiheuttama lyhythäntäisyys voi töpöhäntäisyyden sijasta ilmetä esimerkiksi ¾ -mittaisena häntänä, joka voi olla hankala erottaa täysimittaisesta hännästä ulkonäöllisesti. T-box -mutaation omaavaa koiraa ei ole sallittua yhdistää toiseen T-box -mutaation omaavaan koiraan pentujen mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi, joten geenitestauksen avulla voidaan välttää nämä virheet varmasti.

Töpöhäntäinen pentu (heterotsygoottinen T-box-mutaation suhteen)​

Pitkähäntäinen aikuinen (ei kanna T-box-mutaatiota)

Kallonmuoto

Koiran kallonmuodolle ei ole olemassa suoraa geenitestiä. Testissä mitataan perimän kohtaa, joka on yhdistetty lyhyt- tai pitkäkuonoisiin rotuihin. Testi ei siis kerro kyseisen yksilön kuonon pituutta vaan esiintyykö koiralla olevaa geneettistä varianttia lyhyt- vai pitkäkuonoisissa roduissa. Pyreneittenpaimenkoirilla yleisin alleeli tässä lokuksessa on pitkäkuonoisilla roduilla tavattu alleeli.

Pystykorvaisuus

Pystykorvaisuuden geenitesti on aiheuttanut pyreneittenpaimenkoiraväessä ihmetystä. Pyreneittenpaimenkoirilla esiintyy sekä luppakorvaisilla roduilla esiintyvää geenimuotoa, että pystykorvaisilla roduilla esiintyvää geenimuotoa. Testatut variantit on yhdistetty pysty- ja luppakorvaisiin rotuihin, eikä se yksinään selitä yksilön korvien asentoa. Korvien asentoon vaikuttaa myös esimerkiksi korvan keveys ja koko. Tämä geenitesti kertookin lähinnä sen, kuuluuko koira rotuun, jolla on luppakorvat vai ei.