Mitä MyDogDNA kertoo berninpaimenkoirista ja muista sveitsinpaimenkoiraroduista?

Berninpaimenkoira on sveitsiläistä alkuperää oleva rotu ja kaikista sveitsinpaimenkoiraroduista suosituin. Rotu on levinnyt ympäri maailman ja tämän vuoksi erilaisia linjaisuuksia voidaan olettaa löytyvän. Jokaisen yksilön historialliset juuret juontavat kuitenkin Sveitsiin. Kuinka tämä heijastuu rodun monimuotoisuuteen?

Syksyn ja talven 2013-2014 aikana lukuisat berninpaimenkoirakasvattajat ja –aktiivit ottivat tavoitteekseen tutkia rodun monimuotoisuutta sekä rodunsisäisiä geneettisiä suhteita MyDogDNA:n avulla. Alla raportoidut tulokset perustuvat maaliskuun 2014 loppuun mennessä testattuihin 58 berninpaimenkoiraan. Suurin osa koirista (42) oli suomalaisia, toisen merkittävän ryhmän muodostivat venäläiset koirat (14). Tämän lisäksi roturyhmäkuvaajiin on tuotu mukaan myös muita analysoituja sveitsinpaimenkoirarotuja: 10 isosveitsinpaimenkoiraa, seitsemän entlebuchinpaimenkoiraa ja kolme appenzellinpaimenkoiraa.

Berninpaimenkoirien monimuotoisuuden tila

Alla oleva kuvaaja tarjoaa näkymän sveitsinpaimenkoirien monimuotoisuuteen suhteutettuna muihin MyDogDNA-tietokannan koiriin. Kyseiset kuvaajat löytyvät myös verkosta osoitteesta www.mydogdna.com/fi/rodut ja ne päivittyvät ajantasaisesti jokaisen testatun koiran myötä. Tämän hetkinen mediaani berninpaimenkoirarodun monimuotoisuudelle on  24,7 % (sininen käyrä, vaihteluväli 22,4 % - 26,9 %). Kuten kuvaajasta nähdään, tämä on matalampi kuin kaikkien MyDogDNA-tietokannan testattujen koirien monimuotoisuuden mediaaniluku 28,8 % (oranssi käyrä, vaihteluväli 15,3 % - 40,1 %). Suomalaisten ja venäläisten berninpaimenkoirien monimuotoisuusasteessa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja.

Kuvaaja 1

Kuvaajassa 1 nähdään myös käyrä (vihreä), joka heijastaa koko sveitsinpaimenkoiraroturyhmän monimuotoisuusjakaumaa. Tämä käyrä vahvistaa sen, että koko roturyhmän monimuotoisuus on matalampi kuin kaikissa roduissa keskimäärin. Rotujen monimuotoisuusasteet on kerätty alla olevaan taulukkoon. On huomioitava, että muille kuin berninpaimenkoirille lasketut arvot ovat vain suuntaa-antavia, koska ne perustuvat vasta erittäin pieneen otantaan.

  n Mediaani (vaihteluväli)
Sveitsinpaimenkoirat 78 24,1 % (17,3 % - 26,9 %)
Berninpaimenkoira 58 24,7 % (22,4 % - 26,9 %)
Isosveitsinpaimenkoira 10 21,2 % (19,8 % - 22,8 %)
Entlebuchinpaimenkoira 7 19,8 % (18,3 % - 22,6 %)
Appenzellinpaimenkoira 3 19,2 % (17,3 % - 20,1 %)

 

Berninpaimenkoirat ja perinnölliset eroavaisuudet

Rodun geneettinen populaatiorakenne voidaan esittää graafisessa muodossa, kuten kuvaajassa 2 nähdään. Kuvaaja havainnollistaa yksilöiden välisiä perinnöllisiä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia: toisiaan lähellä olevilla koirilla on samankaltaiset perimät, kun taas toisistaan erillään olevien koirien perimät ovat keskenään erilaisempia. Tämäntyyppinen esitystapa auttaa tunnistamaan mahdollisia geneettisiä rodunsisäisiä linjoja. Se auttaa myös arvioimaan sitä, mitä koiria jalostuksessa kannattaa yhdistää, jotta sekä linjan että rodun monimuotoisuus säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Kuvaajassa 2 venäläiset koirat on värjätty punaisella sinisten pallojen  edustaessa pääsääntöisesti suomalaisia yksilöitä. Vaikka venäläiset koirat ryhmittyvät yhteen, suomalaisten ja venäläisten populaatioiden välillä on nähtävissä päällekkäisyyttä. Tämä voi juontua siitä tosiasiasta, että kaikilla yksilöillä on yhteinen historiallinen tausta samalla maantieteellisellä alueella. Kuvaaja 3 sisältää kaikki sveitsinpaimenkoirarodut ja osoittaa selvästi toisistaan erottuvat geneettiset identiteetit kaikille mukanaoleville roduille.

Kuvaaja 2

Kuvaaja 3

Berninpaimenkoirien perinnöllisten eroavaisuuksien analyysi toi esiin joitain mahdollisia ryhmittymiä, jotka voivat edustaa eri kasvattajien linjaisuuksia. Tämän hetkisen otannan mukaan nämä mahdollisista linjaisuuksista heijastuvat erottuvat selkeämmin kuin maantieteelliset erot suomalaisten ja venäläisten koirien välillä. Mitä enemmän tietokantaan saadaan koiria, sitä paremmin voidaan jatkossa tarkastella maantieteellisistä syistä tai linjaisuuksista johtuvia perinnöllisiä eroavaisuuksia. Kaiken kaikkiaan, geneettisesti yhteneväisen rodun sisäisten perinnöllisten eroavaisuuksien ymmärtäminen auttaa tulevaisuudessa tunnistamaan sopivimmat jalostuskumppanit (eli sellaiset jalostusyhdistelmät, jotka tuottavat mahdollisimman monimuotoisia jälkeläisiä).

Tätä tarkoitusta varten MyDogDNA-palveluun on sisällytetty mittatilaustyönä tehty jalostustyön apuväline, MyDogDNA Breeder™. Tämä työkalu hyödyntää geenitietoa tunnistaakseen ne jalostuskumppanit, jotka eroavat perimältään käyttäjän omasta koirasta eivätkä kanna samoja MyDogDNA-testipaneelin kartoittamia yksittäisiä perinnöllisiä sairauksia. Lyhyesti sanottuna Breeder-työkalu listaa hakutuloksissa sopivat parituskumppanit sen mukaan, minkälaisia laskennallisten arvioiden mukaan ovat tulevien jälkeläisten perimän terveys ja monimuotoisuus. Työkalu näyttää myös sen, missä ehdotetut parituskumppanit maantieteellisesti ovat sekä tarjoaa suoran mahdollisuuden ottaa tietokannan välityksellä yhteyttä koirien omistajiin. Tämän raportin julkaisupäivään mennessä 73 % sveitsinpaimenkoirista on tuotu mukaan jalostustyökaluun (omistajan hyväksyminä), joten tulevaisuudessa työkalu voi toimia tehokkaana tukena rotujen monimuotoisuuden turvaamisessa.

Testatut perinnölliset sairaudet

Monimuotoisuuden mittaamisen lisäksi MyDogDNA-testipaneeli kartoittaa myös n. sata perinnöllistä sairautta aiheuttavaa mutaatiota koiran perimästä. Testattujen sveitsinpaimenkoirien joukosta mutaatiokantajuuksia löytyi isosveitsinpaimenkoirilta. Rodussa on jo aiemmin tavattu kyseistä verenvuototautia (P2RY12 häiriöstä johtuva trombopathia). Häiriötä aiheuttava geenivirhe paikannettiin tiettyyn isosveitsinpaimenkoirien laajennettuun sukutauluun vuonna 2011, mutta samalla sen arvioitiin olevan rodussa laajalle levinnyt (Boudreaux et al. 2011, Vet Clin Pathol 40:202-206). Löydöksemme tukee arviota, sillä 80 % testatuista isosveitsinpaimenkoirista kantaa mutaatiota. Kantajien korkean määrän taustalla voi olla rodun kohtaama voimakas geneettinen pullonkaula, joka syntyi, kun rotu perustettiin uudelleen 1900-luvun alussa. Lisäksi mutaation aiheuttaman sairauden oireet ovat suhteellisen harmittomia. P2RY12 häiriöstä johtuva verenvuototauti huomataan usein geneettisesti sairaiden yksilöiden kohdalla vasta, kun koira joutuu leikkaushoitoon, loukkaantuu tai saa verihiutaleiden toimintaa estävää lääkehoitoa (Boudreaux et al., 2011). Koiranomistajien on kuitenkin hyvä olla tietoisia taudista yllä mainittujen tilanteiden varalta, jotta koiraa osataan tällöin hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Koska taudin kantajafrekvenssi on korkea, kantajien hylkäämistä jalostuksesta ei suositella kasvattajille. Mutaation esiintyvyyttä rodussa voidaan vähentää vain suosimalla terve-kantaja –yhdistelmiä pitkällä aikatähtäimellä useiden sukupolvien ajan.

Yhteenveto

Sveitsinpaimenkoirien monimuotoisuuskartoitus antaa viitteitä siitä, että tutkittujen rotujen osalta monimuotoisuus on jonkin verran matalampi kuin koiraroduilla keskimääräisesti. Haluammekin kannustaa kasvattajia ja rotuaktiiveja jatkamaan tilanteen tutkimista sekä kasvattamalla otannan kokoa että tuomalla mukaan koiria myös muista maista. Reaaliaikaisesti päivittyvä MyDogDNA-tietokanta tulee jatkossakin olemaan tarkka tiedonlähde, joka tarjoaa tarkimman ajantasaisen näkymän monimuotoisuusasteeseen. Tietokannan avulla voidaan myös helposti seurata tilanteen kehittymistä.

Erityisesti haluamme kannustaa testaamaan lisää isosveitsinpaimenkoiria, entlebuchinpaimenkoiria sekä appenzellinpaimenkoiria. Alustavat otantamme näistä roduista antavat viitettä siitä, että näiden rotujen monimuotoisuusaste on vielä berninpaimenkoiriakin matalampi. Tämä antaa aihetta tilanteen tarkemmalle tarkastelulle sekä tietoisille pyrkimyksille monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tällä tavoin voidaan välttää sisäsiitoksen mukanaan tuomia haittavaikutuksia. Nykyaikaisten bioinformatiikkaan perustuvien työkalujen avulla voidaan nyt ensimmäistä kertaa tunnistaa aidosti eriperimäiset yksilöt ja valita jalostusyhdistelmiä kestävän jalostustyön takaamiseksi. MyDogDNA Breeder™ voi toimia erinomaisena tukityökaluna sveitsinpaimenkoirarotujen monimuotoisuuden parantamiseksi.

Kartoitettujen perinnöllisten sairauksien osalta analyysimme osoitti isosveitsinpaimenkoirilla esiintyvän verenvuototaudin (P2RY12 häiriöstä johtuva trombopathia) laajan levinneisyyden rodussa. Koiranomistajien ja kasvattajien tulisi olla tietoinen tämän taudin mahdollisesti aiheuttamasta pitkittyneestä verenvuodosta esimerkiksi leikkauksen tai onnettomuuden yhteydessä. Tämän taudin taustalla oleva mutaation kartoittaminen kuuluu osana MyDogDNA-testauspalveluihin.